Tom Niinimäki: Road to the Octagon

Tom Niinimäki liittyy harvojen ja valittujen joukkoon solmittuaan neljän ottelun mittaisen sopimuksen maailman suurimman vapaaotteluorganisaation, UFC:n kanssa. Kuinka tuhansien järvien maasta oikein päädyttiin isojen poikien leikkeihin rapakon taakse?

Alkutaival

Tom Niinimäen ensikosketus kamppailu-urheiluun tapahtui vuonna 1997, hänen ilmoittautuessaan potkunyrkkeilyn alkeiskurssille 15-vuotiaana. Sitä ennen kokemusta oli kertynyt vain pihapainin puolelta, niin kuin nuorilla pojan klopeilla on tapana.

Vuoden harrastamisen jälkeen Niinimäki kävi ensimmäisen potkunyrkkeilyottelunsa. Tomille kertyi useita kymmeniä otteluja vyön alle niin sanotuilla kevytkontaktisäännöillä, joilla niihin aikoihin oli mahdollista otella.

Tie vapaaottelun pariin

Vapaaottelusalille Tom löysi tiensä vuonna 2001, paikkana toimi Finnfighter’s Gym. Ensimmäisen ottelunsa Niinimäki oli nähnyt vuonna 1998, areenana toimi tuolloin Finnfight 3 – tapahtuma ja gladiaattoreina olivat Marcus Peltonen sekä Jani Lax. Ottelu päättyi Peltosen tyrmättyä maassa makaava Lax potkaisemalla häntä päähän. Normaalisti moinen brutaalius ja väkivaltaisuus saattaisi kauhistuttaa ja hirvittää, mutta Niinimäessä se herätti vain suuren intohimon lajia kohtaan.
Ensimmäisen ammattilaisottelunsa vapaaottelussa Niinimäki otti Mikael Lähdesmäkeä vastaan toukokuussa 2002, ja voitto tuli ensimmäisen erän jälkeen vastustajan nurkkauksen heitettyä pyyhe kehään. Tämä sinetöi kohtalon, vapaaottelu oli se juttu mitä Niinimäki halusi tehdä. Siitä eteenpäin Niinimäki kerrytti vuoteen 2004 mennessä recordin 9-2, otellen niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Vuosina 2005 ja 2006 Niinimäen tilille ei kertynyt kuin yksi tasapeli ja kolme perättäistä tappiota, jotka saivat Niinimäen miettimään jatkoa lajin parissa. Vuonna 2007 Niinimäki kuitenkin päätti ottaa yhden ottelun vielä vastaan, ja vastaan astui kokematon Bogdan Christea. Niinimäen kunto ei ollut ottelussa kohdillaan, mutta tekniikka riitti pitämään vastustajan päälle puskemisen aisoissa ja tulokseksi kirjattiin voitto Niinimäelle tuomariäänin. Tämä ottelu oli kuitenkin käännekohta, ja Niinimäki päätti jättäytyä tauolle vapaaottelusta.

Mestari on uudestisyntynyt!

Vuonna 2010 Niinimäki palasi vapaaottelun pariin, kun Jerry Kvanström, entinen ottelija nykyinen promoottori, kysyi kiinnostaisiko come-back keväällä Caribian hallissa. Niinimäki otti asian puheeksi ystävänsä ja kulmamiehensä Jussi Rauhalan kanssa, ja hän tarjoutui valmentamaan Niinimäkeä. Rauhala treenasi Niinimäkeä kovempaa kuin koskaan, ja paluuottelun sijainti kotikaupungissa takasi todella kovan motivaation.

Paluuottelu käytiin Helmikuun 28. päivä 2010, ja vastaan asettui Laurato Arborelo. Ottelusta Niinimäki palasi voitokkaana, lukottaen vastustajansa Kimura- lukolla toisessa erässä. Tämä oli kuitenkin vasta alkua, vuonna 2010 Niinimäki keräsi yhteensä viisi otteluvoittoa putkeen, ja vuosi huipentui marraskuussa voitettuun Cagen höyhensarjan mestaruuteen.
Tämän jälkeen Niinimäki on puolustanut mestaruuttaan kolmesti, ja menestyksekkäästi onkin. Hänen tiellään ovat taipuneet Vladimir Karasiov, Chase Beebe sekä Walel Watson. Walel Watson on entinen UFC-veteraani, ja Chase Beebe on urallaan voittanut muun muassa Eddie Winelandin sekä Rani Yahuan, eli mitään kadunmiehiä vastaan Niinimäen tittelipuolustukset eivät ole olleet.

Uudet tuulet

Tom Niinimäki on solminut neljän ottelun sopimuksen UFC:n kanssa, ja on asetettu debytoimaan organisaatiossa Rani Yahuaa vastaan 30. marraskuuta TUF 18 Finale–tapahtumassa. Ottelu tulee nopealla aikataululla, mutta Niinimäki on valmistautunut 9. marraskuuta olevaa Cage- tapahtumaa silmällä pitäen, ja näin ollen kunto on kohdillaan. UFC-sopimuksen myötä alun perin sovittu Cage-ottelu peruuntuu, sillä UFC- debyytti on nyt etusijalla.