UFC 183: Puolitehoinen pääottelu ei lunastanut odotuksia

Odotus palkittiin ja UFC 183 pisti näytille juuri sitä mitä lupasikin. Nick Diaz ja Anderson Silva samassa häkissä samaan aikaan, mutta suurista odotuksista huolimatta, itse ottelu jätti toivomisen varaa.

Diazin anteeksipyytelemätön asenne suorastaan kukoisti ensimmäisessä erässä. Stocktonilainen soitti suutaan, makoili Silvan edessä kanveesissa, seisoi ajoittain paikallaan ja jossain siinä välissä myös otteli. Diaz ei fyysisesti ollut uhka Silvalle, sillä entinen keskisarjan mestari vastasi tuleen tulella ja ei missään kohti jäänyt Diazin yhdistelmien uhriksi, vaan tarjosi omasta takaa isommalla volyymilla.

Kaikkien harmiksi ottelua varjosti Diazin käsivamma, jonka seurauksena kalifornialaisen suoritus ei saavuttanut tyypillisiä mittasuhteita. Ennen ottelua vammaa paranneltiin kortisonipiikillä, joten iskujen lukema jäi tavallista pienemmäksi ja Diazin ontuva otteleminen yhdistettynä häirikön elkein näyteltyyn esitykseen tekivät ottelun urheilulliselle puolelle liikaa hallaa.

Silvan suoritusta ei liiemmin tohtisi kutsua robottimaiseksi tai rutiininomaiseksi, mutta pitkä tauko ja kestävä vastus pakottivat Silvan ottelemaan enemmän oppikirjan mukaisesti. Hän pehmitti systemaattisesti Diazin jalkoja, sekä osoitti hyvää kestävyyttä lähitilanteissa Diazin lyöntejä vastaan ja piti huolen siitä, että pysyi vastustajaansa aktiivisempana iskulukemissa.

Ottelijoiden taitotasoista huolimatta, kehäruoste ja vammat olivat liian isoja haittatekijöitä, eivätkä edes Diazin tempaukset onnistuneet tekemään tästä merkillepantavaa mittelöä. Yksimielinen päätös Silvan voitolle oli taattua tavaraa kolmannesta erästä eteenpäin ja jatkon kannalta molempien tulevaisuus on kaikkea muuta kuin selkeä.

Silvan perhe pyytelee jo itku kurkussa isäänsä heittämään pyyhettä kehään, kun taas toisaalla Diaz nauttii muhkeata tilipäivää. 209-suuntaan voi jatkossa lähestyä vain isoilla otteluilla ja rahalla, mutta nämäkin seikat eivät ole enää niin itsestäänselvyyksiä kolmen ottelun tappioputkessa. Andersonin reitti takaisin huipulle on edelleen tukossa yhden Chris Weidmanin verran ja mikäli Dana Whiten, Ed Soaresin ja maalaisjärjen vihjailuihin on uskominen, ”Spiderilla” on edessään vielä yksi viimeinen ottelu.

Yksi kommentti to “UFC 183: Puolitehoinen pääottelu ei lunastanut odotuksia”